DJ Sankari

Tuli kaivettua taas vaihteeksi DJ Hero 2 naftaliinista ja pelailtua muutamia mixejä. Tähän peliin kyllä toivoisi vielä näkevänsä lisäosan, mutta se alkaa pikkuhiljaa tuntua aika epätodennäköiseltä.

DJ Hero on siis Guitar Heron ja Rock Bandin tyylinen musiikki/rytmipeli, mutta keskittyen DJ remixehin. Peleistä löytyy niin Daft Punkin, Deadmau5sin, Tiëston, David Guettan ja muiden tekemiä kahden tai useamman biisin yhdenaikaisia remixejä.

Jos ei muuta niin peliä saan ainakin kiittää Deadmau5:siin tutustuttamisesta, jonka viime vuotinen 4×4=12 levy on varsin ahkeraan soinut kotona ja mp3 soittimessa.

httpvh://www.youtube.com/watch?v=_wbAfsnodQ8

A true gentleman leaves no puzzle unsolved.

Yllättäen törmäsin tietoon, että Professor Layton sarjan uusin peli, Professor Layton and the Last Spectre, on tulossa jo tässä kuussa (jenkeissä 17.10. ja Euroopassa 25.11.). Vaikka aikaisemmin jo valitin että on liikaa pelattavaa, niin kyllä tämänkin jenkkiversio menee hankintaan, kun siitä löytyy Euroopan versiosta poistettu “London Life”.

Sarjan pelit ovat mainioita pulmapelejä, joissa on loistava juoni ja nätti piirroselokuvamainen ulkoasu. Laytonin maailmassa kaikki pitävät aivopähkinöistä ja lähes jokainen keskustelu alkaa tai päättyy siihen että tulee joku ongelma ratkaistavaksi. Kuten:

A boy and his big sister are sitting around the kitchen table chatting.

“You know, Sis, if I took away two years from my age and gave them to you, you’d be twice my age, huh!”

“Well, why don’t you just give me one more on top of that? Then I’ll be three times your age.”

So just how old is each sibling?

Minulla tosin olisi edellinenkin “The Unwound Future” pelaamatta loppuun, mutta olen sitä syksyn mittaan edennyt. Muut aikaisemmat “The Curious Village” ja “The Diabolical Box” on koluttu jo läpikotaisin.

Pelit kiertoon

Vaihtoon lähti mm. Nintendo DS:n Pokemon SoulSilver, Tingle’s Rosy Rupeeland, PSP:n Wipeout Pulse, Lego Batman, Burnout Dominator, Final Fantasy Crisis Core, PS3:n Street Fighter 4, Civilization Revolution, UFC 09, Grand Theft Auto 4, XBox360:n Eternal Sonata, Godfather 2, Fallout: New Vegas, Kane & Lynch 2, Magna Carta 2, Just Cause 2… ja vaikka mitä muuta, noin 40 peliä yhteensä. Otin lähes kaikki hyllyn täytteet mukaan, kun aattelin jos niistä vaikka euron tai kaksi saisi per peli, mutta Gamestop tarjosikin hieman enemmän.

Tarkoituksena oli varata Forza 4, ja mahdollisesti The Elder Scrolls V: Skyrim. Vaikka Skyrim onkin ehkä vähän rajamailla, kun fantasia ei niiiiin kiinnosta eikä myöskään jättihämähäkit tai mörrimöykyt, mutta jonkun random loot RPGn kyllä haluaisin, jossa saisi omaa hahmoa kehitellä ja Skyrim saa olla se.

Mutta kun vaihdoista tuli vielä enemmän niin varattua tuli myös Uncharted 3: Drake’s Deception, kaksi ensimmäistä kun ovat PS3n parhaimmistoa. Ja viimeisenä Batman: Arkham City, jonka ykkösosa pääsi pari vuotta sitten yllättämään ollen todella hyvä.

Olisi ehkä ollut parempi varata vain pari peliä, kun näissäkin alkaa olla jo liikaa pelattavaa loppuvuodeksi. Forza 4 ja Skyrim kun ovat kymmenien tuntien pelejä. Peliaika muutenkin kortilla ja esim. Forzan ja Batmanin julkaisupäivien välissä on vain viikko.

 

Arkistojen aarteita

Arkistojani selailleissa törmäsin vanhoihin Popmundo pelin bändiin tekemiini kuviin. Popmundo oli (ja on vieläkin) vähän kuin farmville, mutta musiikkimaailmasta. Tosin tekstipohjainen. Siinä pystyi muiden ihmisten kanssa perustamaan bändin, harjoittelemaan, tekemään biisejä, keikkailemaan ja levyttämään. Myös bisnes puoli löytyy ja pelaajat voivat perustaa omia klubejaan ja levy-yhtiötä, itseasiassa pelaajat jopa äänestivät toisia pelaajia kaupunkien virkoihin, joiden tehtävä oli sitten pitää huolta kaupungista.

Kaverin kanssa meillä oli kaks bändiä, ensin Reggae bändi Lords of Jah, joka taisi maailman viiden parhaan joukkoon Popmundossa nousta ja sitten rikkaina sen kuopattuamme Country bändi Chicken Chasers. Eli aika korneja nimiä :) ja ensimmäisessä ei ole mitään järkeäkään, eli täydellisiä pelibändin nimiä. Yksi pelin mielenkiintoisimmista puolista ainakin minulle (ja uskoisin että myös kaverilleni) oli levyn kansien, keikkajulisteiden ja klubien logojen väsääminen. Pidin siitä todella paljon ja se olisi ainoa syy miksi voisin taas jatkaakkin peliä. Tosin kaikki muu siinä alkoi käydä liian tylsäksi ja meillä oli niin paljon rahaa ensimmäiseltä uraltamme, ettei missään ollut enää haastetta. Taisimme aloittaa pelaamisen 2006 keväällä ja sitä jatkui ainakin 2008 kesään.

Onhan nämä varsin amatöörimaisia tuherruksia, mutta niitä oli todella hauska väsäillä ja ideoida. Varsinkin kun biisejä nimetessä ei yleensä ollut mitään suurta ideaa valmiina vaan jotain mitä nyt tuli mieleen niin biisin nimeksi ja sitten kun oli aika pistää sinkku ulos, olikin joku omituinen nimi mistä piti kansikuva väsätä.

 

Näitä katsellessa ja muistellessa alkaa kyllä tehdä mieli liittyä taas peliin vaan tarjoutuakseen tekemään kansia muille, mutta ihan kuin sitä ylimääräistä aikaa olisi niin paljon että niitä tulisi sitten myös ajallaan tehtyä. Omien kansien kanssakin oli vähän niin ja näin että ehtivät valmiiksi kun levy tuli painosta.

LoJ:n kuvat olivat vähän kaikkialta, mutta Chicken Chasersissä näkyy että olen ensimmäisen Tenavat kirjani jo ostanut ja kuvat ovat uudelleen piirrettyjä Tenavat ruutuja. Tenavat olivat myös hieman piirtopöydän testailua, kun ovat sillä piirrettyjä. Keikkajulisteet olivat hankalimpia kun piti pieneen tilaan saada niin kuvat kuin tekstitkin.

Ehkä sen hieman tästä blogistakin huomaa että tykkään kuvista ja niiden tekemisestä, kun jokainen postaus on täynnä kuvia ja postausta klikatessa näkyy jokaiselle postaukselle oma iso yläbannerikin. Ne varmaan menee kaikilta ohi, jos vain pääsivua katsovat, mutta onpahan siellä ainakin omaksi iloksi :)

Suurimman osan kuvista saa klikkaamalla isommaksi.