30 päivää elokuvia: Hedwig and the Angry Inch

Päivä 2: Aliarvostetuin elokuva?

Hedwig and the Angry Inch

En tiedä voiko tätä laskea aliarvostetuksi kun kuitenkin ihan hyviä arvosteluja ja muutaman palkinnonkin on saanut. Mutta toisaalta en ole pahemmin kuullut elokuvasta puhuttavan.

Hedwig and the Angry Inch on rock musikaali jossa Hedwig kertoo oman tarinansa. Amerikkalainen sotilas rakastuu Itä-Berliinissä asuvaan Hansel poikaan ja tämä tekee kaikkensa päästäkseen elämään unelmaa vapaassa Amerikassa. Joten pojasta tulee tyttö Hedwig ja unelma toteutuu, tai no ainakin pääsy Amerikkaan. Elämän käydessä tylsäksi uudessa kodissa, perustaa Hedwig bändin.

Hedwig: How did some slip of a girly boy from communist East Berlin become the internationally ignored song stylist barely standing before you?

Hedwig and the Angry Inch on sen tähden John Cameron Mitchellin näytöstä, mahtavan pääosa roolisuorituksen lisäksi mies on käsikirjoittanut ja ohjannut elokuvan, samoin kuin elokuvaan edeltäneen teatteriversion. John Cameron Mitchell sai lopulta palkintonsa hyvästä työstä pari vuotta sitten ja pääsi ohjaamaan viime vuonna ilmestyneen Nicole Kidmanin tähdittämän Rabbit Hole leffan.

Ja leffassa on tietysti myös aivan mahtavat biisit jotka ovat elinehto musikaalille. Ehdottomana helmenä “The Origin of Love”

Continue reading

Köyhien evankeliumi

Torstai-ilta käytiin katsomassa Åbo Svenska Teaterin Les Misérables, syksyn näytöskauden ensi-illassa.

Esityksen ehdottomina kulmakivinä on Alexander Lycken (Jean Valjean) ja Sören Lillkungen (Javert) roolisuoritukset tarinan vastakohtaisina miehinä jotka ovat kohtaloltaan toisiinsa sidottuja. Heidän vastakkain asettelunsa aloittaa musikaalin mahtavasti lauletulla kohtauksella, joka vangitsi heti mukaan tarinaan.

Tämä oli ensimmäinen vierailuni Åbo Svenska Teateriin aikuisiällä ja pieni katsomo näytti heti hyvät puolensa, kun näyttelijöitä pääsi seuraamaan todella läheltä ja tunnelma välittyi mainiosti ilman ylimääräistä huitomista. Esityksessä oli myös suomenkielinen tekstitys, mikä näin heikon ruotsinkielentaidon omaavana oli mainio lisä. Tekstitys heijastettiin videotykillä esiripun yläpuolelle, ihan reunasta tekstitystä oli välillä hieman vaikea nähdä, mutta toimiva ratkaisu silti. Tietysti kun oli kyseessä musikaali, niin kyllähän siitä ymmärsi ja kärryillä pysyi myös ilman tekstityksiä.